Työyhteisösovittelu palauttaa työrauhan, kehittää yhteistyötä ja vapauttaa energiaa perustehtävään.
Jännitteitä ja konflikteja esiintyy kaikkialla, missä on ihmisiä. Ne ovat väistämättömiä, mutta niiden käsittelytapa ratkaisee, muuttuvatko ne toimintaa lamaannuttaviksi vai oppimisen, kasvun ja muutoksen mahdollistajiksi.
Rakentavasti käsitelty konflikti luo työyhteisöön jatkuvuutta ja turvaa sekä lisää tuottavuutta. On tärkeää pohtia, tukevatko organisaation rakenteet ja toimintatavat jännitteiden ja konfliktien ylläpitämistä vai niiden rakentavaa käsittelyä. Ilman jälkimmäistä piilotettu potentiaali jää hyödyntämättä, oppiminen ja kasvu jäävät tapahtumatta, ja tuottavuus kärsii.
Konfliktin käsittelyn taitoja voi oppia, ja työyhteisösovittelu on erinomainen työkalu tähän. Se ei pelkästään auta konfliktien ratkaisussa, vaan tarjoaa myös eväitä tulevaisuuteen. Työyhteisösovittelu on oppimisprosessi, joka antaa työkalut rakentavaan ja tuottavaan yhteistyöhön.
Työyhteisösovittelu soveltuu kaikenlaisille työpaikoille ja kaikille toimialoille sekä organisaation tasoille. Sovitteluprosessin sisältö muotoutuu aina työyhteisön yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Yritysten kannattaa harkita ulkopuolisen sovittelijan käyttöä työyhteisön konfliktien ja ristiriitojen ratkaisemiseksi esimerkiksi kun esiintyy
- selän takana puhumista
- puhumattomuutta
- tiedon panttaamista
- ulkopuolelle jättämistä
- haukkumista ja mitätöintiä
- juonittelua
- työn epätasaista jakautumista
- epätasa-arvoista kohtelua
- kiusaamista
- konfliktitilanteen pitkittymistä tai jatkuvaa toistumista
- luottamuksen puutetta
- vaikeutta käydä avointa ja rakentavaa keskustelua
- organisaatiomuutokseen liittyvää kipuilua
Ulkopuolisen sovittelijan käyttö voi tuoda monia etuja, kuten objektiivisuuden, ammattimaisen lähestymistavan ja uusia näkökulmia. Koska sovitteluprosessi on oppimisprosessi, se edistää työyhteisön hyvinvointia, parantaa yhteistyötä ja vapauttaa energiaa perustehtävään.
Miten työyhteisösovittelu etenee?
- Toimeksiantokeskustelu: Prosessi alkaa keskustelulla HRja/tai johdon kanssa, jossa käydään läpi tilanne, sovittelun laajuus ja osallisten määrä.
- Alkuinfo: Tunnin mittainen infotilaisuus, johon kutsutaan kaikki sovitteluun osallistuvat. Tässä tilaisuudessa esitellään sovitteluprosessi, sen tavoitteet, osallistujien odotukset ja sovittelijan rooli.
- Yksilötapaamiset: Jokaisen osapuolen kanssa pidetään erillinen tapaaminen (1–1,5 tuntia), jossa he voivat vapaasti ilmaista omat näkemyksensä. Tämä mahdollistaa henkilökohtaisen vuorovaikutuksen ja syvällisemmän ymmärryksen tilanteesta.
- Ryhmässä tapahtuva sovittelu: Yksilötapaamisten pohjalta järjestetään yhteinen sovittelutapaaminen (puolikkaasta päivästä kokonaiseen päivään), jossa yhdessä etsitään ratkaisuja ja työskennellään kohti yhteistä ymmärrystä.
- Seurantatapaaminen: 2–3 kuukauden kuluttua sovittelusta järjestetään seurantatapaaminen (2–4 tuntia), jolla varmistetaan yhteisten sopimusten noudattaminen.
Restoratiivisen sovittelun periaatteita
- Oppimisen näkökulma: Sovittelussa pyritään yhdessä oppimaan tilanteesta ja löytämään kestäviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. Uusien näkökulmien löytäminen ja yhteistyön mahdollisuuksien avaaminen ovat keskeisiä tavoitteita.
- Hyväntahtoisuus: Sovitteluprosessi rakentuu ilmapiirille, jossa hyväntahtoisuus ja kunnioitus ovat keskeisiä. Avoimuus ja myönteinen asenne edesauttavat tehokasta yhteistyötä ja konfliktien ratkaisemista.
- Kaikkien osapuolten kuuleminen: Jokaisella osapuolella on mahdollisuus ilmaista oma näkemyksensä vapaasti ja turvallisesti. Sovittelijan roolina on varmistaa, että kaikkien äänet tulevat kuulluiksi ja että jokainen saa tilaisuuden osallistua keskusteluun.